Tasa-arvo, demokratia, yhdenvertaisuus, hyvinvointivaltio,
hyvä koulutusjärjestelmä, kristinusko, sotaveteraanit, Finlandia-hymni. Tuossa
on asioita, joita juhlapuheissa toistetaan, kun puhutaan suomalaisuudesta. Kaikki
ovat hienoja asioita ja arvoja, joita on syytä vaalia. Itse olen syntynyt
vuonna 1987 ja minun sukupolvelleni nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Sitä
edeltävälle eivät, joten kehitystä on tapahtunut. Näin itsenäisyyspäivänä asiaa
kannattaa ainakin hetkeksi pysähtyä miettimään.
Kansainvälisyys ja globalisoituminen ovat nykypäivän teemoja
ja tärkeitä sellaisia. Nuo asiat kuitenkin pystyvät elämään rinnakkain vahvan
kansallisvaltion kanssa. Suomalaisuuden ei tarvitse merkitä nurkkakuntaista
eristäytymistä ja rallienglantia. Suomalaisuus on ennen kaikkea ajattelutapa ja
mielenlaatu. Kuljettipa elämä minne hyvänsä, niin suomalaisuutta ei pidä
unohtaa.
Isänmaa ja itsenäisyys on minulle todella tärkeää ja tässä
olen varmaankin ikäluokkani keskiarvoa kansallismielisempi. Finlandia-hymni,
Maamme-laulu, Karjalaisten laulu, Nälkämaan laulu. Kaikki nuo saavat ihoni
kananlihalle ja melkein kyyneleen silmäkulmaan. En myöskään voisi kuvitella
muuttavani Suomesta pysyvästi muualle asumaan. Etenkin nuorempana suomalaisuus
rakentui pitkälti urheilijoiden kautta. Lapsuuteni ja nuoruuteni suuria
suomalaisia sankareita olivat muun muassa Tommi Mäkinen, Mika Häkkinen, Mika
Myllylä, Samppa Lajunen ja tietysti Suomen lätkämaajoukkue. Oma kansallinen
identiteetti rakentui heidän menestystään seuratessa.
Täydellinen tahi ”valmis” tämä maa ei ole. Moni noista yllä
mainituista suomalaisuuden arvoista on muutoksen kourissa ja suorastaan
vaarassa. Jokainen voisikin miettiä tykönään, mitä voisi itse tehdä Suomen ja
suomalaisuuden eteen. Jos ei muuta, niin maksaa ainakin verot kotimaahan ja
aina silloin tällöin miettii mitä suomalaisuus itselle merkitsee. Itse olen
ainakin valmis tekemään töitä Suomen ja suomalaisen hyvinvoinnin eteen, oli se
titteli tulevaisuudessa sitten mikä hyvänsä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
-Matti
