BREXIT - Never stop the madness ja kohta mennään taas

Kuka on pysynyt enää mukana Brexitin käänteissä? Itse putosin kärryiltä jossain vaiheessa tänä keväänä, mutta olen nyt koittanut taas uusimpia juonenkäänteitä seurata tarkemmin. Pyrin tiivistämään. 

Johnsonin diili 

Torstaina 17.10 EU:n jäsenmaat hyväksyivät uuden brexit-sopimuksen, jonka pääministeri Boris Johnson neuvotteli. Suurimpana erona brittiparlamentin aiemmin hylkäämiin ex-pääministeri Theresa Mayn diileihin oli, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin tulenarka rajakysymys saatiin uudella tapaa sovituksi. Kovaa rajaa ei tulisi vaan tulliraja olisi merellä ja tullitarkastukset siten satamissa. EU:n brexit pääneuvottelija Michel Barnier tiivisti asian näin:

1. Pohjois-Irlanti seuraa jatkossa osaa EU:n sisämarkkinasäännöistä.
2. Osaan Pohjois-Irlantiin tuotavista tuotteista sovelletaan jatkossa EU:n tulleja.
3. Arvonlisäverojen perinnästä löytyi ratkaisu.
4. Pohjois-Irlannin aluehallinto voi neljän vuoden kuluttua päättää, haluaako se, että järjestely jatkuu vai päättyy.

Miksi Irlannin rajakysymys on niin vaikea? 

Irlanti (Republic of Ireland) ei kuulu osaksi Yhdistynytta Kuningaskuntaa, (United Kingdom) mutta Pohjois-Irlanti kuuluu. Näin ollen brexit ei kosketa Irlantia, joka on EU:n jäsenmaa. UK:n erotessa EU:sta Irlantien välillä kulkisi myös EU:n ulkoraja. Irlantia koskisi EU:n sääntely kuten ennenkin, Pohjois-Irlantia ei. EU:n sääntelystä eroon pääseminen ja suvereniteetin palauttaminen onkin koko brexitin pointti. 

Miksi ei vaan laiteta rajaa pystyyn? Mikä siinä on niin vaikeaa? Historia. Levottomuudet Pohjois-Irlannissa jatkuivat 30 vuoden ajan vuosina 1968-98. Vastakkain olivat katoliset, jotka halusivat liittää P-Irlannin osaksi Irlannin tasavaltaa ja protestanttiset unionistit, jotka halusivat pysyä osana UK:ta. Väkivaltaisten konfliktien vuoksi Britannia lähetti joukkonsa P-Irlantiin, joka puolestaan johti pahamaineisen terrorijärjestö IRA:n (Irish Republic Army) syntyyn. Konfliktin aikana yli 3500 menetti henkensä ja lähes 50 000 loukkaantui levottomuuksissa.

Kova raja symboloi tätä aikaa, joka eskaloitui lähes täysiveriseksi sisällissodaksi. Sopu saatiin aikaan vasta vuonna 1998 ”pitkänperjantain sopimuksessa”, jonka myötä raja on poistunut ja levottomuudet vihdoin loppuneet. Brexit uhkaa repiä vanhat haavat auki ja pystyttää tämän rajan uudestaan. Sen vuoksi aina kun puhutaan ”backstopista”, niin puhutaan järjestelyistä, joiden avulla tämä raja pysyisi avoimena. Rajakysymys on erityisen vaikea historiallisen taakan vuoksi. Lisää monimutkaisuutta tuo, että brexit-äänestyksessä Pohjois-Irlanti oli EU:n kannalla. 

Mitä parlamentissa tapahtui eilen 19.10? 

Eilen brittiparlamentti kokoontui lauantai-istuntoon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1982 Falklandin sodan ja tarkoituksena oli äänestää Johnsonin aiemmin viikolla neuvottelemasta diilistä. Toisin kävi. 

Boris Johnsonin kanssa aiemmin syksyllä tukkanuottasilla ollut konservatiiviedustaja Oliver Letwin teki muutosehdotuksen, jossa vaaditaan, että parlamentin alahuone hyväksyy brexit-sopimuksen lopullisesti vasta sitten, kun sopimuksen sisältämät EU-eroon liittyvät lait on hyväksytty parlamentissa. 

Letwinin muutosehdotus meni läpi äänin 322-306. Brexitistä ei äänestetty lauantaina, vaan äänestys lykkääntyy ensi viikkoon. Lisäksi tämä tarkoitti sitä, että Johnsonin oli lakisääteisesti pakko hakea brexitille jälleen kerran EU:lta jatkoaikaa 31.1.2020 saakka.

Mitä Boris teki? 

Johnson lähetti Eurooppa neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille kaksi kirjettä.

Johnson tosiaan haki jatkoaikaa lyhyellä kirjeellä, jossa ei ollut hänen allekirjoitustaan. 

Samanaikaisesti Johnson lähetti toisen paljon pidemmän kirjeen, jonka tärkein sanoma oli, että hänen mielestään jatkoaikaa ei tulisi myöntää ja brexitin tulisi joka tapauksessa tulla voimaan 31.10. Tässä kirjeessä oli Johnsonin allekirjoitus. Koko kirjeen pääset lukemaan tästä linkistä:  

Lisäksi Lontoosta lähti Brysseliin vielä kolmaskin kirje. Tämän allekirjoittajana oli Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow. Siinä kerrotaan, että ensimmäinen allekirjoittamaton kirje lähetettiin vain siksi, että Johnson täyttäisi lain kirjaimen. 

Miksi brexit on kesäteatteria? 

Tämän uskomattoman souvingin taustalla on yksinkertainen syy – poliittista luottamusta ei ole millään suunnalla. Theresa Mayn diilit kaatuivat siihen, että brittiparlamentissa ei löytynyt tarvittavaa enemmistöä millekään ehdotukselle ja sekaannus on vain pahentunut Boris Johnsonin noustua kesällä pääministeriksi. Syvän epäluottamuksen vuoksi kaikki pitää varmistaa oikeusteitse lakipykälien kautta, joka rampauttaa poliittisen päätöksenteon.

Mitä seuraavaksi? 

Johnson haki lisäaikaa puolivillaisella kirjeellään, jonka oli lain mukaan pakotettu tekemään. Ei ole mitenkään selvää, että EU:n puolesta lisäaikaa enää myönnetään. On kerrottu, että esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tätä vastaan ja brexit-uupumus alkaa olla nähtävissä niin EU:n kuin Britanniankin puolella. 

Huomenna maanantaina brittiparlamentissa väistämättä tapahtuu jotain. Johnsonin kikkailu todennäköisesti johtaa siihen, että hänelle esitetään epäluottamuslausetta ja tästä äänestetään. Jos luottamusta ei ole, niin Johnson ei voi jatkaa pääministerinä. Kävi tässä miten tahansa, niin Johnsonin toimia tullaan puimaan myöhemmin myös oikeusteitse. 

Mikäli EU ei myönnä jatkoaikaa on ratkaiseva brexit-äänestys väistämättä tehtävä ensi viikolla. Äänestyksestä on tulossa erittäin tiukka. Arvioiden mukaan muutama ääni saattaa ratkaista suuntaan tai toiseen. Kaikesta show’sta huolimatta saattaa olla, että Johnsonin diilillä sittenkin on tarvittava tuki ja se astuisi voimaan 31.10.

 

Tilanne on umpisolmussa ja sen vuoksi vaihtoehtona on nähty myös uudet vaalit ja uusi kansanäänestys. Kaikki on mahdollista ja näinkin voi käydä. Minun on vain vaikea ymmärtää, mikä olisi tällaisen ratkaisun demokraattinen oikeutus? Neuvottelut EU-erosta osoittautuivat liian vaikeiksi, joten äänestetään uudestaan, jos nyt tulisikin kivempi tulos, ettei tarvitsisi enää vaikeita neuvotteluja käydä? 

Varmaa on vain se, että ensi viikolla yksi kolmesta toteutuu

1) Johnsonin diili menee läpi ja brexit tulee voimaan 31.10

2) Johnsonin diili ei mene läpi ja kova brexit tulee voimaan 31.10

3) EU myöntää jatkoajan ja veivaaminen jatkuu edelleen

Täysivaltainen kansalainen Koskinen

Tänään rikottiin jälleen kyseenalainen Suomen ennätys, kun Suomen Asiakastieto tiedotti 382 700 suomalaiselta löytyvän maksuhäiriömerkinnän. 1 Vuoden aikana kasvua on tullut 4000 henkilöllä ja kyseenalainen ennätys on viime vuosina rikottu joka kerta, kun Asiakastieto lukunsa medialle paljastaa. 

Mielikuva maksuhäiriöisestä henkilöstä on tiukassa — kyseessähän on päihdeongelmainen hunsvotti, joka on omaa typeryyttään mennyt sotkemaan asiansa ja ansainnut rangaistuksensa. Totta toinen puoli. 

Asian toinen puoli on, että 382 700 henkilöä on niin iso joukko, että siihen mahtuu monenlaisia tarinoita. Yllättävän moni tästä joukosta on työssäkäyvä  vastuullinen ihminen, joka on kohdannut elämänmuutoksen, mikä on romahduttanut oman talouden. Mittaluokka on niin suuri, että kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Onneksi siihen on myös herätty ja lainsäädäntöä on ruuvattu parempaan suuntaan. 

Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla ei ole laisinkaan perusteetonta väittää, että se tekee ihmisestä suorastaan kakkosluokan kansalaisen. Kuten moni tietääkin, itse kuuluin tuohon joukkoon ja jouduin asian vuoksi laittamaan opiskelut jäähylle kolmeksi vuodeksi. Tänään tilasin Suomen Asiakastiedolta oman luottotietoraportin varmistaakseni, että viimeisetkin merkinnät olivat sovitusti poistuneet 31.5.2019. Kyllä olivat. Helpotus on suuri, koska nyt kyseenalainen asteriksi nimeni perästä on poistunut ja olen jälleen täysivaltainen kansalainen Koskinen. 

Olen pyrkinyt pitämään tätä asiaa esillä ja tein myös kandidaatin työni aiheeseen liittyen. Teoriatietoa ja ”kokemusasiantuntijuutta” on tullut hankittua yllin kyllin. Viime aikoina ”intohimo” asiaa kohtaan on kuitenkin ollut hiipumaan päin ja ehkä hyvä niin. Niiden pyörittely kun on aika lailla henkisesti uuvuttavaa hommaa. Pro gradussanikin aion lähteä eri teille, vaikka samasta aiheesta jatkaminen olisikin helppoa ja järkevää. Se on kuitenkin varmaa, että koskaan en tule ketään leimaamaan pelkästään luottotietojen perusteella.

Lähteet:

1) Suomen Asiakastieto

https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/yli-380-000-suomalaisella-maksuhairio-kasvu-ei-taitu-ilman-nopeaa-positiivisen-tiedon-hyodyntamista.html

Kuva: 
Savon Sanomat 

 https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Maksuh%C3%A4iri%C3%B6isen-p%C3%A4%C3%A4sy-verkkopankkiin-helpottuu/545554

Taru loppui siihen - mitä jäi käteen?

kuvakaappaus: yle areena

Hallitus kaatui. Siinä mielessä on kiva asua Suomessa, että tavallista arkea tuo uutinen ei hetkauta suuntaan tahi toiseen. Kyseessä ei ole vallankaappaus ja asia ei näy kaupunkien kaduilla millään tavalla. Pääministeri Juha Sipilä jätti hallituksen eronpyynnön, koska se ei onnistunut tekemään lupaamaansa sosiaali- ja terveysalan (sote) uudistusta. Nykyinen hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes vaalien jälkeen nimetään uusi hallitus.

Sinällään tilanne on kyllä poikkeuksellinen, että Suomessa hallituksen ero on hyvin harvinainen tapahtuma. Edellinen kerran kesken vaalikauden toimitusministeristö hoiti asioita aikavälillä. 13.6.–30.11.1975. (Liinamaan hallitus) Joulukuussa 1982 oli myös hieman vastaavan kaltainen tilanne, kun pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eroilmoituksen presidentti Urho Kekkoselle. Tuolloin tilanne tosin ratkaistiin sillä, että SKDL:n (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) tilalle hallitukseen nostettiin Liberaalinen Kansanpuolue (LKP) Uusi hallitus muodostettiin saman päivän aikana, joten siinä mielessä tilanne oli erilainen. 1, 2

SOTE sen kaatoi. Pääministeri Sipilä oli hallituskauden aikana jo useampaan kertaan uhkaillut, että mikäli sote kaatuu, saman tekee koko hallitus. Siinä mielessä Sipilä ansaitsee kunnioitusta osakseen suoraselkäisestä toiminnasta, mutta toisaalta tämän voi tulkita myös poliittiseksi peliksi, jolla pyritään ainakin vaimentamaan keskustan oletettua vaalitappiota. Eduskuntavaalit ovat viiden viikon päässä, eikä nykyinen hallitus enää tuossa ajassa mitään suurempaa enää voisikaan saada aikaan.

Kattokäsitteen ”SOTE” alle uppoaa ihan kaikki neuvolasta vanhustenhoitoon ja sosiaalityöntekijöiden arkeen. Uudistusta on tehty kaikkinensa toistakymmentä vuotta ja siihen on kytketty kuntaliitoksia ja maakuntauudistuksia. Erityisesti pinnalla on ollut palveluiden yksityistäminen, kun vanhustenhuollon laiminlyönnit ovat nousseet julkiseen keskusteluun alkuvuodesta 2019.

Intuitiivisesti vastustan hoivapalveluiden yksityistämistä ja sisäisesti nautin lukiessani uutisen, jossa Morgan Stanley arvioi soten kaatumisen vaikuttavan negatiivisesti Terveystalon tuottoihin. 3 Kokonaisuutena SOTE on kyllä niin monimutkainen ja oman perehtyneisyyden ulkopuolelle menevä asia, että en kyllä osaa mitään ytimekästä analyysia siitä tehdä. Osaltaan syynä on se, että vuosikymmenen jatkunut veivaaminen on uuvuttanut ja ei ole enää yksinkertaisesti jaksanut perehtyä asiaan liittyvään uutisointiin kovinkaan tarkasti.

Sipilän hallituksen taru oli nyt tässä. Sekaan mahtui pahoja virheitä kuten Anne Bernerin päästäminen vallankahvaan kiinni ja kesän 2017 hyvin kyseenalainen episodi Perussuomalaisten hajaantuessa puoluekokouksensa myötä. Politiikka on väittelyä eri vaihtoehtojen välillä ja Sipilän hallituksen useista päätöksistä voi olla montaa mieltä.

Kaiken tämän yhteenvetona pidin Sipilän hallitusta ihan hyvänä ja toimeenpanevana hallituksena, joka uskalsi tehdä tarpeelliseksi kokemiaan uudistuksia senkin uhalla, että varmasti tiesivät näiden näkyvän kannatusluvuissa. Nyt sitä hintaa maksetaan, mutta rohkeuden puutteesta ei voi ainakaan syyttää.

Lähteet

1) Mitä Suomessa tapahtuu, kun hallitus eroaa?Näin toimii toimitusministeristö, jollaiseksi Sipilän hallitus nyt muuttuu

2) Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäinharvinainen tilanne Suomessa

3) Investointipankki: Soten kaatuminen voiolla menetetty mahdollisuus terveysyrityksille