Kuva: HS.fi
Se oli tiedossa. Heti kun koronakriisin
akuutein vaihe on ohi, niin päästään ratkomaan seuraavaa eurokriisiä. Asian
suhteen tämä on ollut merkittävä viikko.
Maanantaina 18.5 Suomen aikaa alkuillasta Saksan
liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron
pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden videoyhteyden avulla. Tämä tuli melkoisena
yllätyksenä — koronakriisin alusta alkaen mahtivaltiot olivat kuuluneet eri leireihin.
Ranska on ajanut suurempaa yhteisvastuutta ja solidaarisuutta mm. koronabondien
muodossa ja Saksa on pääasiassa pitäytynyt tiukan talouskurin
ordoliberalismissaan.
Pääasiassa. Koronakriisi on nimittäin
vapisuttanut Saksan talouspolitiikan opinkappaleita enemmän kuin eurokriisi
koskaan teki. Schwarze null (musta nolla) heitettiin romukoppaan ja nyt liittotasavallalla
on mahdollisuus laatia alijäämäinen budjetti. Saksan perustuslakiin kirjatusta
velkajarrusta ollaan myös valmiita keskustelemaan ja Saksan kansallinen koronaelvytyspaketti
on mittaluokaltaan valtava. Kokonaisuudessaan sen on laskettu olevan 1100
miljardia euroa, joka vastaa yli 20% bruttokansantuotteesta. Virallisesti Saksa
on pysynyt tiukalla linjallaan, mutta ilmapiiri yhteisvastuun kasvattamiselle
on nyt erilainen kuin eurokriisin aikana.
Silti maanantainen Merkelin & Macronin
töräytys oli yllätys. Mitään tarkkaa suunnitelmaa heillä ei luonnollisesti
ollut esittää, mutta tärkein asia tuli selväksi: Saksa suhtautuu yhteisvastuulliseen
velkaan entistä suopeammin ja on valmis tukemaan koronasta kärsineitä
jäsenmaita suorilla avustuksilla. Ei lainoilla, vaan avustuksilla.
Mitään ei olla siis vielä sovittu. Euroopan
integraatiohistoria kuitenkin osoittaa, että Saksan & Ranskan erityissuhde
on avainasemassa. Silloin kun nämä kaksi jättiläistä pääsevät jostain sopuun
niin näiden askelmerkkien pohjalta myös edetään. Euroopan komission epäkiitolliseksi
tehtäväksi jää muotoilla yksityiskohtainen ehdotus ja koittaa markkinoida sitä
kaikille 27 jäsenmaalle. Yksimielisyys vaaditaan, joka aina mutkistaa näitä
EU-umpisolmuja.
Pidin Merkelin & Macronin maanantain
ilmoitusta merkittävänä uutisena, mutta reaktiot olivat varsin vaimeita. Suomalaiset
poliitikot tuntuivat karttavan aihetta kuin kissa kuumaa puuroa. Tiistaina
eurooppaministeri Tytti Tuppurainen virkansa puolesta tviittasi Suomen
suhtautuvat ehdotukseen ”avoimesti ja rakentavasti”. Mitään konkreettista
keskustelua asiasta ei käyty ja harvaa edes kiinnosti. Keskiviikkoiltana Ylen
A-Studiossa käytiin varsin abstraktille tasolle jäänyt jutusteluhetki aiheesta
neljän puolueen kesken.
Perjantai kuitenkin räjäytti pankin. Yllättäen
presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa Kultaranta-keskusteluja
edeltävässä tilaisuudessa. Yleensä monitulkintaisesti ja arvoituksellisesti puhuva
presidentti ei tällä kertaa jättänyt tulkinnoille sijaa murahtaessaan, että
EU:n pitäisi luopua tukipaketeista ja kunkin maan tulisi pitää huoli omasta
taloudestaan.
– Kymmenisen vuotta sitten lähdettiin aika
lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan
takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä
samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti.
Ok boomer?
Valtiovarainministerinä Sauli Niinistö oli
etunenässä ajamassa Suomea talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi vuonna 1998.
Asiasta ei järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä vaan eduskunta päätti
siitä parlamentaarisesti. On epäuskottavaa ajatella, etteikö VVM Niinistö olisi
tiennyt yhteisvaluutan tarkoittavan myös yhteisvastuuta. Vai voiko olla niin,
että rahapoliittinen itsemääräämisoikeus luovutettiin EU-tasolle täysin puutteellisten
tietojen pohjalta?
En usko. Fiksuna henkilönä Niinistö varmasti
tiesi vuonna 1998 yhteisvastuun kasvavan ja tietää tänä päivänä, että hänen ajatuksensa
toteuttaminen tarkoittaisi yhteisvaluutan tuhoa. Euro on suunniteltu ikuiseksi ja
siitä ei ole mahdollista hallitulla tavalla poistua. Niinistön isälliset neuvot
maistuvat pahasti jälkiviisastelulta ja irtopisteiden keräilyltä. Kyseessä kun
on yksi pääarkkitehdeistä siinä prosessissa, jossa Suomi EMU:n jäseneksi
liitettiin.
Kuva: Helsingin Sanomat
https://www.hs.fi/nyt/art-2000002834889.html
