maanantai 3. maaliskuuta 2014

Rahauskonto




Markkinatalouden ja tarkemmin ottaen kapitalismin edut ovat kiistattomia. Kapitalismin alettua leviämään 1820-luvulla on ihmisten elintaso lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun. Kapitalismi oli merkittävin teollistumisen väline. Sodat ovat vähentyneet, mikä on luettavissa markkinatalouden saavutukseksi : mitä enemmän soditaan, sitä enemmän se tulee vaikuttamaan valtiontalouteen. Sotimisen seurauksena voi olla eristäminen vapaan globaalin markkinatalouden ulkopuolelle, mikä on valtava pelote monille nykyvaltiolle. 

Pelkkää hyvää siis? Ei aivan. Näiden kuluneen parinsadan vuoden aikana rahan valta on läpitunkenut kaikkialle yhteiskuntien rakenteisiin ja tahti on vaan kiihtymään päin. Minkä tahansa päätöksen, olkoon se sitten korkean tason poliittinen tai yrityselämän päätös, tai kansalaisen arkielämässään tekemä valinta pystyy perustelemaan rahalla. Päätökset tapahtuvat tiedostamatta ja kyseenalaistamatta. Kaikesta toiminnasta pitää saada itselle hyötyä. Miksi ei rakenneta pieniä vuokra-asuntoja, joista on useissa kasvukeskuksissa huutava pula, vaan keskitytään erityyppisen asuntorakentamiseen? Vuokra-asunnot eivät tuota samalla tavalla. Yksikään rakennusyritys ei lähde pykäämään vuokra-asuntoja ilman muhkeaa valtion tukea, koska se on tappiollista. Miksi rakennusyritys tekisi jotain, mistä se ei itse (rahallisesti) hyödy? Eihän sen tarvitsekaan, on yleisesti hyväksytty vastaus kysymykseen. 

Miten minä hyödyn tästä? Tuo on sellainen kysymys, jonka kukin joutuu itselleen esittämään tasaisin väliajoin ihan asemasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Minkä takia pitäisi tehdä yhtään mitään, jos siitä ei itse hyödy? Monien ihmisten katsannossa maksimaalinen oman hyödyn tavoittelu ei ole ahneutta, vaan pelkästään järkevä ja ”ainoa oikea” tapa toimia. 

Raha vaikuttaa kaikkeen ja kaikkialla, siitä on tullut eräänlainen uskonto. Jos ajanlaskun ensimmäisellä vuosituhannella ihmisen ei sopinut haastaa Jumalan sanaa, niin tänä päivänä ihmisen ei sovi haastaa rahan valtaa. Jos sen tekee, joutuu eristyksiin. Ikävin sivujuonne tässä kaikessa on se, että tietyssä määrin ihmisarvoa on alettu mittaamaan rahalla. Ihmisen ”suuruus” ja merkitys määräytyy sen mukaan mitä pankkitili sanoo ja kuinka paljon hän omistaa maallista omaisuutta. Osalle jopa elämänkumppanin valinta on kylmän kliininen päätös, perustuen rahan valtaan.

Rahan valtaa tai rahauskontoa ei voi murtaa, koska se on ulottanut lonkeronsa kaikkialle. Se, mitä kukin voi tehdä on tiedostaa asian. Kun sen tiedostaa, niin sen jälkeen voi tietoisesti toimia toisin ja välillä tehdä jotakin mistä ei saa itse suoranaista hyötyä, ja näin on maailmasta tehty taas hieman parempi paikka.
-         
Matti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti