keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Rahanpesua ja rötöstelyä - ketä kiinnostaa?


kuva: moneymover.com

Rahanpesu ja pankkien rikollinen liiketoiminta on nyt alkuviikosta ollut hieman esillä, kun Ylen MOT paljasti Nordean osallisuudesta valtavaan rahanpesuvyyhtiin vuosina 2005 — 17. 1 Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisin keinoin hankitun rahan alkuperän häivyttämistä. MOT:n haltuunsa saamaan tietovuotoaineiston perusteella Nordean asiakkaina on ollut satoja epämääräisiä pöytälaatikkoyhtiöitä. Tällä tarkoitetaan yhtiötä, jolla ei ole työntekijöitä tai todellista liiketoimintaa. Pöytälaatikkoyhtiöiden kautta kierrättämällä saadaan häivytettyä rahojen alkuperä, todelliset edunsaajat ja tehtyä ”vero-optimointia”, eli veronkiertoa.

Tämän kaltaiset uutiset harvoin nousevat mitenkään näyttävästi esille. Syynä voi olla se, että maailman suurimpien ja tunnettujen pankkien ja vakuutuslaitosten sekaantuminen rahanpesuun ja muuhun rikolliseen liiketoimintaan on ”business as usual”, joka ei hetkauta suuntaan tai toiseen. Eri maiden finanssivalvojat ovat määränneet tuntuvia sanktioita muun muassa HSBC:lle, Standard Charteredille, Wachovialle, Deutsche Bankille, Danske Bankille ja niin edelleen. 2,3 Esimerkiksi tammikuussa 2017 Deutsche Bankille määrättiin 590 miljoonan euron sanktiot rahanpesusta Venäjällä. 4

Syystä tai toisesta nämä harvoin edes kunnolla ylittävät uutiskynnystä ja aiheuttavat myös todella vähän imagohaittaa pankeille ja vakuutuslaitoksille. Danske Bankin Viron konttori uppoutui todella syvälle rikolliseen rahanpesuun, mutta tapaus ei ole aiheuttanut pankille sen suurempaa vahinkoa. Luottamus pohjoismaisiin pankkeihin on edelleen todella korkealla. 5 Toki finanssivalvojat voivat langettaa Danske Bankille tähtitieteelliset sanktiot, mutta tiukan paikan tullen Tanskan valtio rientää veronmaksajien rahoilla silmäteränsä turvaksi.

Keskiajalla korkeimmalle nousseet rakennukset olivat kirkkoja ja tiedämme miten ankarasti katolinen kirkko sääteli ihmisten elämää. Nykyajan korkeimpia rakennuksia ovat pankit ja vakuutuslaitokset ja tiedämme miten ne säätelevät ihmisten elämää nykyisessä luottoyhteiskunnassa. Pankkitoiminta rahan luojana ja luottokelpoisuuden määrittäjänä on aivan elintärkeä osa nykyistä yhteiskuntaa. Pankin rooli kansantalouden toiminnassa on äärettömän keskeinen, ilman sitä kaikki kaatuisi. Senhän jo tiedämme finanssikriisin ajoilta tutusta ”too big to fail”- retoriikasta.

On aika hämmentävää, että kaikesta huolimatta uutiset pankkien ja vakuutuslaitosten rikollisesta toiminnasta ohitetaan olankohautuksella.



Lähteet

1: Yle Uutiset 4.3.2019


 2: Allsectech.com 30.5.2018


3: Talouselämä 19.9.2018.


4: Taloussanomat 31.1.2017.


5: Yle Uutiset 2.3.2019




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti