keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Kyllä tekevälle töitä riittää!



Sain kesäksi töitä. Eikä tarvinnut kuin viisi vuotta työkokemusta alalta ja valmiutta muuttaa yli 400km päähän kotikunnasta. Helppoa, eikö? 

Sanonta ”kyllä tekevälle töitä riittää” pitää varmasti paikkaansa, kunhan ei puhuta palkkatyöstä. Tässä viimeisen viikon aikana tuttavien tarinoita kuunnellessa on konkreettisesti iskenyt päin kasvoja se, mistä yliopistossa teoreettisella tasolla päivät pitkät keskustellaan. Diplomi-insinöörin koulutus tai työkokemuskaan ei takaa yhtään mitään. 

Muutamia esimerkkejä siitä, mitä työelämä vuonna 2014 on. Kaverini oli töissä Nurmeksessa valtion virastossa. Vuosien palveluksen jälkeen oli kovasti lupailtu, että vuodenvaihteen jälkeen määräaikaisuus muutettaisi vakituiseksi työsuhteeksi. Toisinpa kuitenkin kävi, sillä työt loppuivat kokonaan. Reilun 3kk työttömyysajan jälkeen hänelle sitten tarjottiin työtä. Määräaikaisuutta, Turusta, 575km päästä. Eipä siinä kun asunnon etsintään ja töihin, hänellä kun poikamiehenä sellainen oli mahdollista. 

Toinen tuttava on puolestaan ollut kaupan alalla töissä useamman vuoden ja koittanut erittäin aktiivisesti etsiä töitä joko opiskelupaikkakunnalta tai kotipaikkakunnaltaan. Yhtään valehtelematta voin sanoa, että hän on laittanut parikymmentä hakemusta tämän vuoden aikana, mutta yksikään ei ole tärpännyt. Syynä ei voi olla kompetenssin puute. Todennäköisesti esteenä on se, että kaupan on edullisempaa ja helpompaa palkata vaikkapa 16-vuotias lukiolainen, jonka palkasta osan maksaa kunta. 

Maailma on muuttunut. Iseillämme ja äideillemme, nykyisille viisikymppisillä on vaikeuksia tajuta tätä. Ihmettelevät vaan kuinka veteliä nykynuoret ovat, kesät talvet maleksivat työttöminä, syljeskelevät kattoon ja pelaavat jotain Nintendoa. Missäköhän vaiheessa meinasivat hommata sen talon, Volvon ja kesämökin? 

Hienosti sanottuna palkkatyöhön perustuva yhteiskunta on sosiaalinen konstruktio. Se toimi mainiosti noin sadan vuoden ajan, mutta nyt tämä rakennelma on luhistumassa silmiemme edessä. Jokainen vähänkin uutisia seuraavia on varmasti kuullut, että Suomesta on viimeisen 10:n vuoden aikana kadonnut yli 100 000 teollista työpaikkaa. Julkinen sektori ei enää laajene, vaan lomauttaa. 

Palkkatyöhön perustuva yhteiskunta pystytään kyllä säilyttämään jos niin todella halutaan. Eri asia halutaanko oikeasti? Keinot kun ovat rajuja sekä työnantajapuolta niin kovasti suosivia, että saattaa suuremmat halut laantua.
-           
      Matti



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti