Eurovaalimenestyksestä huumaantuneena Kokoomuksen
puoluekokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi ja sitä myöten
(pätkä)pääministeriksi Alexander Stubbin. Oletin, että äänestyksissä
vahvimmilla olisi Jan Vapaavuori ja niin teki moni muukin. Stubbin valinta oli
siis aito yllätys.
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Kampanjansa aikana Stubb
hurautti vastaehdokkaistaan Risikosta ja Vapaavuoresta oikealta ohi. Ehkäpä selkein
ero tuli siinä, että Stubb liputtaa avoimen varauksettomasti Nato-jäsenyyden
puolesta. Toisin kuin vaikkapa presidentti Niinistö.
Stubb on varsin polarisoiva persoona. Monet häntä
rakastavat, mikä on tullut eri vaaleissa hyvin selväksi. Mutta monet myös
vihaavat. Leveä hymy ja näppärät twiittaukset eivät uppoa suureen osaan
kansasta ja Kokoomuksen sisälläkin on käynnissä melkoinen myllerrys. Stubbilla
onkin kova työ eri leireihin jakaantuneiden kokoomusaktiivien yhdistämisessä.
Onnistuuko se?
Uusi puheenjohtaja alkoi heti valintansa jälkeen
pehmentämään kampanjan aikaisia lausuntojaan, mutta siitä huolimatta yksi asia
näyttää selvältä. Jyrki Kataisen ajama maltillinen keskustaoikeistolainen linja
tulee muuttumaan. On varmasti niin, että Kokoomuksessa on kaipuuta
oikeistolaisempaan politiikkaan, omalle ydinalueelle. Heti ensi viikolla
alkavat minihallitusneuvottelut, jossa pöydän ääreen istuutuu kaksi uutta
puheenjohtajaa. Oikeistolainen kosmopoliitti Alex Stubb sekä SDP:n
ay-taustainen Antti Rinne. Politiikan harrastajana on mielenkiintoista seurata
millaiseen yhteisymmärrykseen nämä aatteiltaan hyvin eri laidoilla olevat
miehet pääsevät.
Stubbin valinta tarkoittaa eittämättä myös sitä, että erot
puolueiden välillä tulevat paremmin esiin. Yhtä äkkiä poliittiseen keskustaan
muodostui iso aukko. Viimeistään ensi kevään eduskuntavaaleissa sitten nähdään
onko tilanteesta hyötyjänä Keskusta puolue, kuten tyhmempi saattaisi
äkkiseltään kuvitella.
-
- Matti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti