Kulutusluottojen kultakausi

Media on herännyt suosikkiaiheeseeni, nimittäin velkaantumiseen. Viikon sisään ainakin Kauppalehti, Talouselämä ja Yle ovat uutisoituneet kotitalouksien ennätysnopeasta velkaantumisesta. Mielelläni jaan näitä artikkeleita sosiaalisessa mediassa, koska tietoisuutta lisäämällä voi välttää pahimmat sudenkuopat.

Kulutusluotoilla rahoitetaan useimmiten uuden auton ostamista, ulkomaanmatkoja tai kalliin elektroniikan hankkimista. Erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Se ei yllätä – helppoa luottoa mainostetaan armotta joka tuutista; tv-mainoksissa, sähköpostilla, tekstiviestillä ja jopa mainostarroina paikallisbussin selkänojassa. Luoton voi hakea helposti netissä keskustelemalla sähköpostilla virkailijan kanssa. Aina edes sitä ei vaadita. Luottopäätös syntyy hetkessä, ja rahat tupsahtavat tilille samantien. Tällaisessa tilanteessa suurin riskiryhmä ovat nuoret aikuiset, jotka vasta ottavat ensimmäisiä askeleitaan oman taloutensa hallinnassa.

On mielestäni aivan käsittämätöntä, että Suomessa ei ole käytössä positiivista luottotietorekisteriä. Tällä vaikealla termillä tarkoitetaan tietokantaa, josta lainanantaja näkisi hakijan velat muista luottolaitoksista. Jos tänä päivänä menet anomaan Osuuspankista kulutusluottoa, niin heillä ei ole mitään keinoa selvittää, onko sinulla ennestään velkaa vaikkapa Santanderilta tai Svea Ekonomilta. Lainanantaja ei siis voi tietää hakijan todellista taloustilannetta, ellei hakija sitä itse rehellisesti kerro. Tuolloin lainaa tulee myönnetyksi riskiryhmään kuuluville henkilöille. Positiivinen luottotietorekisteri on käytössä useimmissa Euroopan maissa, ja Suomessakin se pitäisi pikimmiten saada voimaan. Se osaltaan ehkäisisi ylivelkaantumista.

”Sääntö-Suomi” ja ”Byroslavia” ovat termejä, joilla vitsaillaan Suomen tiukalle sääntelylle mitä pienimmissä asioissa. Rahoitusalalla tarvittaisiin kuitenkin enemmän byroslaviaa. Helsingin Sanomat kertoo 19.6 julkaistussa artikkelissaan norjalaisten rahoitusyhtiöiden Bank Norwegianin, Monobankin ja Komplett Bankin tulleen ryminällä Suomen kulutusluottomarkinnoille. Ruotsiin, Tanskaan tai Islantiin he eivät kuitenkaan ole levittäytyneet hankalan lainsäädännön vuoksi. Suomessa sääntely on löyhempää, ja sen vuoksi kulutusluottobisnes kannattavaa. Tähän olisi saatava roti, ennen kuin velkapommi täydellisesti räjähtää kotitalouksien kasvoille.

Ei ole ihmekään, että mainonnan ristitulessa ja luoton saannin helppoudessa monet päätyvät elämään yli todellisten varojensa. Rahasta itsestään on tullut niin abstrakti käsite, että sitä on vaikeaa hahmottaa. Nykyisin hyvin tuottoisa bisnes on velkojen yhdistämislainat. Kun henkilö huomaa velkaantuneensa useampaan suuntaan ja kuukausimaksujen nousevan sietämättömän suureksi, niin siinä vaiheessa helposti haetaan ratkaisua yhdistämislainasta. Tässä on tarkoituksena paketoida henkilön kaikki velat yhdeksi isoksi köntiksi, josta maksetaan yhtä kuukausierää. Joillekin tämä voi tuoda helpotuksen, mutta nämä ratkaisut ovat kaikkea muuta kuin ilmaisia. Arvioiden mukaan noihin ratkaisuihin sitoudutaan keskimäärin 8 vuodeksi, ja korko huitelee 20% kieppeillä. Ne ovat rahoituslaitoksille hyvä bisnes.

Juurisyitä velkaongelmaan ovat talousjärjestelmän rakenteelliset valuviat ja globalisaation mahdollistama pääomien nopea liikkuminen. Noiden muuttaminen onkin astetta isompi ongelma, mutta mainitsemillani toimenpiteillä saisi ainakin ensiapua kasvavaan velkaongelmaan.

Lähteet

http://www.talouselama.fi/uutiset/nousukautta-elavat-suomalaiset-velkaantuvat-kovaa-vauhtia-suomen-pankki-varoittaa-kulutusmenot-tuloja-suuremmat-ja-velkaantuminen-jatkuu-6663466

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ulkomaiset-kulutusluottoyhtiot-hyodyntavat-suomen-vapaata-markkinaa---seurantaa-tulisi-kehittaa/c3pk38qf?ref=twitter:89ae

http://www.talouselama.fi/uutiset/luotto-on-vaikea-laji-6663912

https://yle.fi/uutiset/3-9730138

http://www.hs.fi/talous/art-2000005259804.html

Kuva: nettilainat.com

Lounaaton kiirastuleni

-          

        -Mitäs syödään? Käydäänkö lounaalla vai haetaanko pizzat?

-          -  Tuota… taidan käydä mieluummin kaupasta jotain.

Aika monta tuollaista keskustelua olen työkaverien kanssa viimeisen parin vuoden aikana käynyt. Kieltäydyin aina, koska 10 euron tuhlaaminen yhteen ateriaan oli täysin poissuljettu ajatus. Ulosoton pyöriessä täydellä teholla piti 10 eurolla kattaa usean päivän ruokakulut. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Keväällä 2013 irtisanouduin Securitakselta ja tein täydellisen elämänmuutoksen. Hain ja pääsin Joensuuhun yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Ongelmana oli, että noin 25 ikävuoteen saakka taloudenhallinta ei ollut vahvimpia puoliani. Opiskelemaan lähtiessä minulla oli yhteensä noin 10 000€ edestä velkaa sekä Visalla-, että kulutusluottoina. Olin laskenut, että sivutyön kanssa nippa nappa pärjäisin, mutta tämä suunnitelma meni pahasti puihin, kun en töitä Joensuusta löytänyt.

Kaikki alkoi vuonna 2010, kun tein pari pahaa virhearviota kutakuinkin samanaikaisesti – ostin auton ja muutin kallimpaan kämppään vuokralle. Duunarin palkalle nuo olivat kohtalokkaita ratkaisuja, ja siitä lähtien olen tuskaillut rahahuolien kanssa. Opiskeltuani yhden vuoden yliopistossa jouduin palaamaan täysipäiväisesti työelämään ja muuttamaan takaisin pääkaupunkiseudulle. Tämä onnistui helposti, siitä haluan kiittää työnantaja Securitasta ja vuokranantajiani Markoa & Marttia.

Palattuani kesällä 2014 täysipäiväisesti töihin yritin vielä vimmatusti selviytyä veloistani, mutta olin jo ajautunut niin syvälle suon silmäkkeeseen, että poispääsyä ei ollut. Eräänä päivänä marraskuussa 2014 pankkikorttini oli suljettu ilman ennakkoilmoitusta – pankkiautomaattikin sylkäisi kortin samantien kelvottomana ulos. Ensimmäinen maksuhäiriömerkintä oli syntynyt. Tuossa tilanteessa ei vaihtoehtoja enää ollut. Ulosotto vie jokaisesta palkasta niin suuren siivun, että jäljellä jäävä osa meni vuokranmaksuun, työmatkoihin, puhelinlaskuun ja ruokaan.

Ulosotto alkoi loppuvuodesta 2014 ja jatkui kesäkuuhun 2017 saakka. Tiukkaa se teki. Uusia vaatteita ei paljoa osteltu ja elämänpiiri typistyi kämpän ja työpaikan välille. Ei ollut varaa liikkua mihinkään. Tämä kokemus synnytti suurta myötätuntoa niitä kohtaan, joilla ei ulospääsyä ole näkyvissä. Oma velkataakkani oli vielä siedettävän kokoinen, mutta joillakin saattaa olla eri syistä moninkertaisia summia. He eivät välttämättä koskaan selviä niistä. Se on lohduton tilanne, joka varmasti myötävaikuttaa myös erilaisten sairauksien puhkeamiseen. Asiaa ei helpota perinnän käytännöt, jossa jokaista velkaa pidetään keinotekoisesti elossa mahdollisimman pitkään korko-, ja käsittelymaksujen maksimoimiseksi.

Vuosi sitten tein päätöksen palata yliopistoon. Siitä lähtien olen määrätietoisesti tehnyt työtä tuo tavoite mielessä. Selkeä päämäärä auttoi vaikeimpien hetkien yli. Nyt tilanne on siinä vaiheessa, että paluuni yliopistoon syksyllä on varmaa. Huolenaiheena on enää asunnon löytäminen. Pientä toivoa on näköpiirissä senkin suhteen, mutta maksuhäiriömerkinnän omaavana kaikki mutkistuu. Jotkut vuokranantajat eivät ota maksuhäiriöisten hakemuksia edes käsittelyyn, ja ne jotka ottavat, sysäävät ne jonon perälle. Neuvotteluvaraa ei juurikaan ole – siihen on tyydyttävä mitä tarjotaan, jos tarjotaan. Omalta osaltani viimeinen maksuhäiriömerkintä poistuu 29.5.2019, vajaan kahden vuoden päästä.

Näitä tarinoita on paljon, ja tämä minun osaltani ei edes erityisen dramaattinen. Suomessa on yli 370 000 henkilöä, joilla on luottotiedoissa merkintä. Maksuhäiriömerkintöjä on noin miljoona, eli ne ymmärrettävästi kasautuvat samoille henkilöille. Kotitalouksien velkaantuminen on kaikkien aikojen ennätystasolla ja erilaisten kulutusluottojen sääntely edelleenkin retuperällä. Erilaiset velkojen yhdistämisjärjestelyt ovat mitä tuottoisin bisnes. Suurimmassa riskiryhmässä ovat 25-44 miehet, joista joka seitsemännellä on luottotietomerkintä.

Tämä kokemus on muuttanut minua kokonaisvaltaisesti ihmisenä. Pystyn ihan eri tavalla samaistumaan näihin asioihin. On helppoa tuomita luottohäiriöiset narkkareiksi ja hunsvolteiksi, jotka ovat itse sotkeneet asiansa. Ei se näin mene. Kyllä näitä tarinoita on moneen lähtöön, ja päihdeongelmat ovat siinä vain yksi sivujuonne. Olen tämän kiirastuleni aikana lukenut Naomi Kleiniä, Thomas Pikettyä, Ville Iivarista ja Charles Fergusonia, sekä katsonut lukemattomia dokumentteja taloudesta. Mitä syvemmälle olen asiaan perehtynyt, sitä pelottavammaksi se on mennyt. Koko globaali talousjärjestelmä on rakennettu siten, että tietty osa väkisin epäonnistuu, kuten Gaussin käyrässä ikään.

Tämän ”korkeakoulun” käytyäni aihe on hyvin lähellä sydäntäni, puhutaan sitten yksilötasosta tai talousjärjestelmästä kokonaisuudessaan. On hyvinkin mahdollista, että kandi-, ja gradutyössäni tulen näitä aihepiirejä sivuamaan.

Kuva: etlehti.fi