Media on herännyt suosikkiaiheeseeni, nimittäin
velkaantumiseen. Viikon sisään ainakin Kauppalehti,
Talouselämä ja Yle ovat uutisoituneet kotitalouksien ennätysnopeasta
velkaantumisesta. Mielelläni jaan näitä artikkeleita sosiaalisessa mediassa,
koska tietoisuutta lisäämällä voi välttää pahimmat sudenkuopat.
Kulutusluotoilla rahoitetaan useimmiten uuden auton
ostamista, ulkomaanmatkoja tai kalliin elektroniikan hankkimista. Erityisesti
vakuudettomien kulutusluottojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Se ei
yllätä – helppoa luottoa mainostetaan armotta joka tuutista; tv-mainoksissa,
sähköpostilla, tekstiviestillä ja jopa mainostarroina paikallisbussin
selkänojassa. Luoton voi hakea helposti netissä keskustelemalla sähköpostilla
virkailijan kanssa. Aina edes sitä ei vaadita. Luottopäätös syntyy hetkessä, ja
rahat tupsahtavat tilille samantien. Tällaisessa tilanteessa suurin riskiryhmä
ovat nuoret aikuiset, jotka vasta ottavat ensimmäisiä askeleitaan oman
taloutensa hallinnassa.
On mielestäni aivan käsittämätöntä, että Suomessa ei ole
käytössä positiivista
luottotietorekisteriä. Tällä vaikealla termillä tarkoitetaan tietokantaa,
josta lainanantaja näkisi hakijan velat muista luottolaitoksista. Jos tänä
päivänä menet anomaan Osuuspankista kulutusluottoa, niin heillä ei ole mitään
keinoa selvittää, onko sinulla ennestään velkaa vaikkapa Santanderilta tai Svea
Ekonomilta. Lainanantaja ei siis voi tietää hakijan todellista taloustilannetta,
ellei hakija sitä itse rehellisesti kerro. Tuolloin lainaa tulee myönnetyksi
riskiryhmään kuuluville henkilöille. Positiivinen luottotietorekisteri on
käytössä useimmissa Euroopan maissa, ja Suomessakin se pitäisi pikimmiten saada
voimaan. Se osaltaan ehkäisisi ylivelkaantumista.
”Sääntö-Suomi” ja ”Byroslavia” ovat termejä, joilla
vitsaillaan Suomen tiukalle sääntelylle mitä pienimmissä asioissa.
Rahoitusalalla tarvittaisiin kuitenkin enemmän byroslaviaa. Helsingin Sanomat kertoo 19.6 julkaistussa
artikkelissaan norjalaisten rahoitusyhtiöiden Bank Norwegianin, Monobankin ja
Komplett Bankin tulleen ryminällä Suomen kulutusluottomarkinnoille. Ruotsiin,
Tanskaan tai Islantiin he eivät kuitenkaan ole levittäytyneet hankalan
lainsäädännön vuoksi. Suomessa sääntely on löyhempää, ja sen vuoksi
kulutusluottobisnes kannattavaa. Tähän olisi saatava roti, ennen kuin
velkapommi täydellisesti räjähtää kotitalouksien kasvoille.
Ei ole ihmekään, että mainonnan ristitulessa ja luoton
saannin helppoudessa monet päätyvät elämään yli todellisten varojensa. Rahasta
itsestään on tullut niin abstrakti käsite, että sitä on vaikeaa hahmottaa.
Nykyisin hyvin tuottoisa bisnes on velkojen yhdistämislainat. Kun henkilö
huomaa velkaantuneensa useampaan suuntaan ja kuukausimaksujen nousevan
sietämättömän suureksi, niin siinä vaiheessa helposti haetaan ratkaisua
yhdistämislainasta. Tässä on tarkoituksena paketoida henkilön kaikki velat
yhdeksi isoksi köntiksi, josta maksetaan yhtä kuukausierää. Joillekin tämä voi
tuoda helpotuksen, mutta nämä ratkaisut ovat kaikkea muuta kuin ilmaisia. Arvioiden
mukaan noihin ratkaisuihin sitoudutaan keskimäärin 8 vuodeksi, ja korko
huitelee 20% kieppeillä. Ne ovat rahoituslaitoksille hyvä bisnes.
Juurisyitä velkaongelmaan ovat talousjärjestelmän
rakenteelliset valuviat ja globalisaation mahdollistama pääomien nopea
liikkuminen. Noiden muuttaminen onkin astetta isompi ongelma, mutta
mainitsemillani toimenpiteillä saisi ainakin ensiapua kasvavaan velkaongelmaan.
Lähteet
Kuva: nettilainat.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti