maanantai 2. maaliskuuta 2020

EU ulkoisti pakolaiskysymyksen diktaattorille - ja maksaa siitä nyt kovaa hintaa



 Kuva: mtvuutiset.fi

Sokka on irti toteaisi varmasti kansantaiteilija Tiihonenkin. Viime perjantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Turkki ei aio enää valvoa Kreikan rajaansa ja päästää pakolaiset vapaasti kulkemaan Eurooppaan. Erdoğan on aiemminkin uhitellut pelaavansa tämän kortin, mutta nyt tilanne on eskaloitunut jo todella pahaksi. 1 Kuolonuhreilta ei ole vältytty. 2


Erdoğan toteuttaa ultimaatuminsa nyt, koska tilanne Syyrian Idlibin maakunnassa on ottanut käänteen entistä pahempaan suuntaan. Yhdeksän vuotta jatkunut raaka Syyrian sisällissota näyttää kääntyvän veristä ”loppuhuipennusta” kohden. Turkki on ajautunut tilanteeseen, jossa sillä on vastassa Venäjän tukema Bashar al-Assadin hallinto, joka yrittää valloittaa Idlibin maakunnan. 3 Erdoğan käyttää pakolaisia pelinappulanaan penätessään EU:lta vahvempaa taustatukea Venäjää vastaan. 


Kreikassa pelätään vuoden 2015 siirtolaiskriisin toisintoa ja hallinto onkin ottanut järeät toimet käyttöön. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ilmoitti sunnuntaina, että Kreikka ei ota turvapaikkahakemuksia vastaan ainakaan kuukauteen. 4 On kyseenalaistettu, rikkooko Kreikka kansainvälistä oikeutta? Informaatiosota käy myös kuumana. Arviot siitä, kuinka paljon pakolaisia on pyrkimässä Kreikkaan vaihtelevat muutamasta tuhannesta jopa 80 tuhanteen. 


Euroopan Unioni on saanut aikaan kauppasopimuksia ja taloudellista vaurautta, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa se on onnettoman heikko toimija. Vuonna 2016 EU solmi Turkin kanssa kiistellyn pakolaissopimuksen, jota ihmisoikeuksia valvovat järjestöt jo sen syntyhetkellä voimakkaasti vastustivat. 5 Turkissa on 3 — 4 miljoonaa pakolaista, joista pääosa on Syyriasta, Afganistanista, Pakistanista ja Somaliasta. Olosuhteet näillä leireillä ovat kammottavat.
EU ampui itseään jalkaan ulkoistamalla pakolaiskysymyksen diktaattorin päätettäväksi. Alusta alkaen oli ilmiselvää, että tällä tapaa menettelemällä EU antoi Erdoğanille käyttöön välineen, jolla hän voi sopivalla hetkellä kiristää EU:ta. Se hetki on nyt tullut. 


EU:n toimet eivät tälläkään hetkellä vakuuta. Tänään maanantaina Euroopan komissio järjesti tiedotustilaisuuden, jossa asiantuntija-arvioiden mukaan ei otettu kantaa oikeastaan mihinkään. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tviitit ”tilanteen tarkasta seuraamisesta” eivät varsinaisesti herätä luottamusta vahvasta toimijuudesta. EU:n sisäministerit on keskiviikoksi kutsuttu koolle hätäkokoukseen Brysseliin, 6 mutta pessimisti väittäisi, että yhteistä selkeää linjausta sieltä ole tiedossa. 


EU:n tulisi olla pienissä asioissa pieni ja suurissa asioissa suuri, kuten Olli Rehnin taannoinen vaalislogan kuului. Kreikan ja Turkin rajan tilanne — yhdistettynä vieläpä koronaviruksen uhkaan — on iso koko maanosaa uhkaava ongelma. Voin suorastaan vannoa, että 27 jäsenmaan kesken tilanteeseen on vähintäänkin 21 erilaista ratkaisuehdotusta. Mitään yhteistä linjaa ei tulla löytämään ja tämä pelaa suoraan nationalistien ja populistien pussiin. Lähivuosina on odotettavissa mielenkiintoisia vaalituloksia.




Lähteet:







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti