MIETELAUSEKALENTERI
Luukku 22
Kostoon ryhtyminen on kivun myöntämistä; mieli, joka järkyttyy loukkauksesta ei ole suuri mieli.
Tulkinta: Mietelause alleviivaa stoalaisen filosofian ydinopetuksia. Se kehottaa olemaan reagoimatta järkytykseen liiallisella tunteen palolla. Vastatessamme väärintekoon impulsiivisesti ja vihapäissämme tulemme antaneeksi loukkaajalle aivan liiaksi valtaa.
Halu kostaa on yleisinhimillinen tunne, mutta tätä kostonhimoa on mahdollista myös suitsia ja kontrolloida. Ärsykkeen ja reaktion välissä on pieni tila, jota tietoisesti laventamalla pystymme tekemään parempia ja järkevämpiä päätöksiä. Ottamalla etäisyyttä ja antamalla ajan kulua myös primitiivinen kostonhimomme yleensä laantuu. Tämän taidon omaksuminen vaatii itsehillintää, jota löytyy ainoastaan suurilta mielen mestareilta.
Lucius Anneus Seneca (n. 4 eKr. – 65 jKr.) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja filosofi. Seneca oli rikas mies, mutta valitsi askeettisen elämäntavan. Hän edusti stoalaista filosofista koulukuntaa, joka painotti käytännöllisyyttä, jota seuraamalla elämän vastoinkäymisistä pystyi selviämään. Senecan elämä päättyi itsemurhaan Neron painostamana ja pakottamana. Senecan vaikutus länsimaisen filosofian kehitykseen on ollut merkittävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti