Pankista lainaa haettaessa yleensä ajatellaan, että saatu
laina on rahaa, jonka joku toinen on sinne tallettanut. Tämä ei pidä
paikkaansa. Tosiasiassa laina on pelkkiä numeroita tietokoneella, jotka pankki
on luonut tyhjästä ilmasta. Miten tällainen hulluus on mahdollista? Aloitetaan
purkamaan asiaa termin vähimmäisvarantovaatimus avulla.
Vähimmäisvarantovaatimus tarkoittaa prosenttiosuutta, joka
pankin tulee tallettaa vähimmäisvarantotililleen keskuspankkiin. Se on siis
osuus, jonka pankki voi tarvittaessa maksaa tallettajilleen käteisellä.
Arvatkaa mikä on euroalueella vähimmäisvarantovaatimus? 50% 20% 10%. Ei, ei ja
ei. Oikea vastaus on yksi (1) prosentti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
jos talletat pankkiin 1000€, niin pankin pitää varata sinulle 10€, mutta
lopulla 990 eurolla pankki saa tehdä mitä lystää. Lainata eteenpäin, sijoittaa
veroparatiiseihin ja niin edelleen. Pankkien kirjanpidossa 1000€ euron talletus
voi 99 kertaistua, eli lopputulemana rahaa voi olla kierrossa 99 000€. Ainoa
tapa, jolla rahaa (siis numeroita tietokoneilla) poistuu kierrosta on, kun joku
maksaa lainansa pankille kokonaan takaisin.
Luonnollisesti tästä silmänkääntötempusta on seurauksena se,
että mikäli iso määrä asiakkaita haluaa nostaa saatavansa yhtä aikaa pankista
ulos, niin pankki menee konkurssiin. Tunnetuin esimerkki tästä lienee
yhdysvaltalainen jättiläinen Lehman Brothers, joka ajautui konkurssiin vuonna
2008 ns. ”asuntokuplan” puhjettua. Markkinatalouden ollessa globaalia yhden
ison sijoituspankin ongelmat peilautuvat kaikkialle ja sen vuoksi syyskuussa 2008 oltiin
hyvin lähellä tilannetta, jossa korttitalo mitä kutsutaan talousjärjestelmäksi,
olisi luhistunut kasaan ja tämän seurauksia kauhistuttaa edes kuvitella.
”Onneksi” tähänkin ongelmaan on kätevä ratkaisu. Valtiohan
voi aina luoda lisää rahaa. Myydään vaan joukkovelkakirjalainoja (minun ja
sinun velkaa) keskuspankille, joka taikoo numerot tilille ja ollaan taas hetki
onnellisia. Kääntöpuoli tässä on se, että valtio velkaantuu tuon kuvitteellisen
summan lisää ja se taas näkyy jokaisen arjessa. Verot nousevat, sosiaalituet
laskevat, palvelut kuihtuvat ja tavallisen kansalaisen elämä kurjistuu kaikin puolin.
Viime vuosina Kreikka ja Kypros ovat osoittaneet, että myös kokonainen valtio
voi ajautua konkurssiin. Kuvitelkaa – esimerkiksi Kreikalla on niin paljon
valtionvelkaa, että markkinoilla kukaan ei usko siihen, että kreikkalaiset
pystyisivät sitä takaisin maksamaan edes sadan vuoden perspektiivillä. Koska
taas kokonaisen valtion ajautuminen konkurssiin johtaisi arvaamattomiin
seurauksiin, niin Euroopan Unioni on lainoittanut Kreikan kuta kuinkin
jaloilleen.
Talousjärjestelmä on rakennettu siten, että jokaisella
valtiolla on velkaa. Tähän tulen palaamaan myöhemmin blogisarjassa. Kreikan
pelasti se, että löytyi Suomen kaltaisia valtioita, joiden velkasuhde on vielä
siedettävä. Suomessa – kuten koko euroalueella – valtionvelka on kuitenkin
kasvussa. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin myöskään ”bail out”
politiikkaa ei voi enää harjoittaa, koska kenelläkään ei ole enää luottamusta,
että kaveri pystyisi velkansa maksamaan. Raha on pohjimmiltaan velkaa, joka
pohjautuu luottamukseen takaisinmaksusta. Kun tämä ”bail out” kupla puhkeaa
niin mitä on edessä? Katastrofi, anarkia, talousjärjestelmän romahdus ja
maailmanloppu sanon minä.
Seuraavassa osassa perehdytään siihen miksi jokainen euro,
dollari, punta, markka tai jeni on jonkun velkaa jollekin ja mitkä sen
seuraukset ovat.
Hyviä nettivinkkejä asian tarkempaan tutkiskeluun.
https://www.youtube.com/watch?v=iFDe5kUUyT0
(kansantajuinen puolen tunnin video siitä, kuinka Yhdysvalloissa asiat
toimivat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti