Nettijulkaisu Must Readin toimittaja Linda Pelkonen nosti tällä viikolla artikkelissaan esiin
yhteiskunnallisen ilmiön, johon Suomessa on herätty todella laiskasti ja
jälkijättöisesti. Nimittäin yhä vaan kasvavaan yksinasuvien joukon. 1 Kyseessä on erityisesti
suuremmissa kaupungeissa yleinen ilmiö, ja kaupungistumisen ollessa globaali
megatrendi, niin ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko tai ukko
nähdäkseen, että kyseessä on tulevaisuudessa entisestään kasvava ilmiö.
Artikkelissaan Pelkonen huomauttaa, että esimerkiksi Britanniassa on jo
nimitetty yksinäisyysministeri, ja tätä tointa hoitaa Tracey Crouch. Suomessa ilmiöstä hädin tuskin edes puhutaan, vaikka
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa jo 1,1 miljoonaa suomalaista asuu
yksin. Kuvio havainnollistaa ikäryhmän ja sukupuolen mukaan.
Kuvio: Yksinasuvat
Suomessa 2016
Lähdettäessä miettimään asiaa täytyy ensiksi erottaa
yksinasuminen ja yksinäisyys. Nämä eivät ole synonyymejä, vaikka intuitiivisesti
voisikin ajatella, että ilmiöt ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Yksinäisyys
on ilman muuta yhteiskunnallinen ongelma, sillä se helposti johtaa
syrjäytymiseen, masennukseen ja muihin ongelmiin. Yksinasuminen sen sijaan on
nähtävä ensisijaisesti kasvavana ilmiönä, joka itsessään ei ole hyvä tai huono.
Se vaan on.
Turun seurakunnassa diakonina työskentelevä Raija Eeva on yksi harvoista, jotka
ovat pyrkineet nostamaan yksinasuvat myös poliittisen keskustelun osapuoliksi. Vuonna
2014 Eeva teki aiheesta pro gradu tutkimuksen. Keskeisiä tuloksia olivat muun
muassa, että parisuhdenormi näyttäytyy Suomessa erittäin vahvana – parisuhteessa
elävä nähdään ”kunnon kansalaisena” ja he ovat ikään kuin oikeutettuja myös
omistamaan enemmän kuin yksinasuvat. Lisäksi löytyy useita rakenteellisia
tekijöitä, jotka yksiselitteisesti syrjivät yksinasuvia. Eeva on myös Suomen
Yksineläjät ry:n perustaja. 2
Minulla ei ole mitään
tarvetta vähätellä lapsiperheiden ongelmia tai rakentaa vastakkainasettelua
lapsiperheiden ja yksinasuvien kesken. Lienee kuitenkin kaikille selvää, että
myös yksinasuvien asiat olisi aiheellista nostaa poliittiseen keskusteluun. Viimeiset
pari viikkoa on julkisuudessa vatvottu perhevapaauudistusta, joka nyt
ilmeisesti jää tältä erää tekemättä. Iso ja tärkeä asia, josta on syytäkin
keskustella. Sitä en kiistä. Mutta…
Maakuntavaalit järjestetään kuluvan vuoden lokakuussa ja
eduskuntavaalit ensi vuoden huhtikuussa. Kuinkahan moni poliitikko nostaa
kärkiteemakseen lapsiperheet ja kuinka moni yksinasuvat?
Lähteet:
Kuvio: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot
[verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.2.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2016/asas_2016_2017-05-22_tie_001_fi.html
ISSN=1798-6745. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.2.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2016/asas_2016_2017-05-22_tie_001_fi.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti