Taloussanomien toimittaja Jaana Oksanen julkaisi 21.2
artikkelin ulosottomiehen provisiopalkkiosta. 1 Seuraavana
päivänä asiaa tivattiin oikeusministeri Antti Häkkäseltä eduskunnan
täysistunnossa 2, joten toimittaja
selkeästi osui herkkään paikkaan. Luulenpa, että kovin harva
kansanedustajistakaan tiesi provisiopalkkiosta. Ylipäätään virkamies ja
provisiopalkkio kuulostaa oudolta ja huonolta yhdistelmältä. Ja sitä se onkin.
Ulosottomiehen harkinnanvalta on laissa säädetty erittäin
laajaksi. Velallisen näkökulmasta tämä on tietysti kaksiteräinen miekka – jos
ulosottomiehen kanssa tulee hyvin toimeen, niin esimerkiksi maksuvapaiden
kuukausien sopiminen voi helpottua. Yhtälö toimii valitettavasti myös toisin
päin. Jos ulosottomiehen kanssa menee sukset ristiin, niin se voi hankaloittaa
jo entisestään epätoivoista tilannetta.
Monesti velallisella ajautuu ulosottoon useampi erillinen
velkasaatava. Tässä tilanteessa ulosoton ja velkojien intresseissä on pitää
jokainen velka ”elossa” mahdollisimman pitkään. Mitä pidempään velka on
olemassa, sitä pidempään se kerää korko-, ja perimiskuluja. Velalliselle tämä
tarkoittaa sitä, että lyhennykset hupenevat näihin korko-, ja perimiskuluihin.
Pääoma ei lyhene, samalla kun velkojat ja ulosottomies ovat tyytyväisiä.
Oikeusministeriön määrittelemästä kihlakunnonulosottomiesten
palkkataulukosta huomataan, että perimispalkkiot määräytyvät seuraavan taulukon
mukaan. 3
|
Peritty saatava €
|
Perimispalkkio €
|
|
enintään 90
|
1,48
|
|
530
|
4,48
|
|
1330
|
12,02
|
|
2660
|
14,92
|
|
yli 2660
|
29,85
|
Oletetaan, että velallinen maksaa ulosottovelkojaan
suppeassa ulosotossa suoraan palkkatulostaan 600 euroa kuukaudessa. Oletetaan
myös, että hänellä on neljä erillistä lyhennettävää ulosottovelkaa, summiltaan
80, 520, 1320 ja 2650 euroa. Yhteensä 4570 euroa. Näillä oletuksilla
ulosottovelka olisi maksettu noin kahdeksassa kuukaudessa. Todellisuus on
kuitenkin toista nimenomaan korko-, ja perimiskulujen vuoksi.
Otetaan esimerkiksi tuo 520 euron velka. Kohdistamalla
jonkin kuukauden ulosottosumman kokonaisuudessaan tuohon yhteen velkaan tulisi
se kerralla maksetuksi. Tuolloin ulosottomiehen perimispalkkioksi jäisi 4,48€.
Hänellä onkin insentiivi periä samaa velkaa aina vaan uudestaan, jolloin joka
kerta perimispalkkio kilahtaa provisiona tilille. Perimispalkkioiden summat
voivat tuntua pieniltä, mutta myllyn pyöriessä vuosia tai vuosikymmeniä
kasvavat pienetkin purot mereksi. Taloussanomien artikkelissa kerrotaan, että
jopa kolmasosa ulosottomiehen palkkiosta muodostuu näistä provisioista.
Tämä kannuste periä samaa velkaa uudestaan ja uudestaan
maailman tappiin saakka tulisi poistaa palkkausperusteista pikimmiten. Toki
velkojilla on oikeus saada rahansa ja velallisellakin vastuunsa. Sitä ei ole
kukaan kiistämässä, mutta tämä järjestelmä tuottaa tarpeetonta tuskaa jo
muutenkin epätoivoiseen tilanteeseen.
Lähteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti